Sosiaalisen median työkaluista Facebook oli ensimmäinen, joka tuli kirjastoon. Sen jälkeen on tullut Twitteriä, Pinterestiä, Instagramia, Whatsuppia. Vuosien varrella niiden ilmestyttyä vastuulliset on usein nimetty sen mukaan, kuka yleensä on ollut kyseisestä asiasta tietoinen ja aktiivinen.
Matkan varrella asia on kuitenkin mennyt epäselväksi. Tai siis selkeyttä ei ehkä koskaan ollutkaan, kokonaisuuden suhteen. Johanna Hurmerinta blogissaan on käsitellyt sosiaalisessa mediassa useimmiten tehtyjä virheitä, mm. suunnitelman puutetta. Lokakuisessa 'Ledarskap på bibliotek' -kurssitapaamisessa mietimme tätä asiaa myös. Kirjastoilta puuttuu sosiaalisen median strategia. Ja nimenomaan siinä suhteessa, että voitaisiin määrätellä mitä sosiaalista mediaa käytetään tavoitellessa mitäkin asiakassegmenttiä.
Someen pitää olla startegia, joka määrittelee mitä sillä halutaan tavoitella, mihin halutaan pyrkiä mitä välineitä käyttäen, mitä sovelluksia on tarkoituksenmukaista käyttää ja minkä asiakasryhmän kanssa. Nuortenkirjastotyö on tässä avainasemassa. Nuoria asiakkaita voi koittaa tavoitella esim. Instagramin kautta erilaisilla kilpailuilla. Tähän on hyvä vielä vinkata Maria Kronqvist-Bergin väitöskirja, joka käsittelee mm. varsinaissuomalaisten kirjastojen sosiaalisen median käyttöä ja sitä, miten kirjasto 2.0sta jää usein sosiaalisuus uupumaan.
“You are what you share.”
― C.W. Leadbeater, We Think: The Power Of Mass Creativity
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti